AtheneGirl haastattelee -- Vieraana Saga ja Pihla (_kirjavinkkajat_)!!

Athene "Tervetuloa virtuaaliseen, sekä täysin koronaturvalliseen KisuMisXDD- studioon lukijat, sekä ensimmäiset vieraamme Instagramista _kirjavinkkaajat_! Tuntekaahan olonne oikein kotoisaksi. Esittelisittekö itsenne?"

Saga&Pihla “Moi, ollaan siis helsinkiläiset seitsenluokkalaiset Pihla ja Saga tililtä _kirjavinkkaajat_! Kiitos ihana KisuMisuXDD kun kysyitte meitä vieraaksenne!”

Athene "Eipä tässä mitään, ihanaa kun tulitte! Kertokaahan millaista tilinne pitäminen on ollut?"

Saga&Pihla “No siis onhan tämä aika hienoa! Ei osattu aavistaa yhtään aloittaessa, että seuraajia tulisi näin paljon näin lyhyessä ajassa! Kiitos kaikille jotka seuraavat meitä! Ei kyllä myöskään ajateltu, että julkaisuja ehtisi kertyä jo näin paljon puolessa vuodessa, mutta onhan sitä tullut luettua ja halutaan kertoa myös hyvistä kirjoista mitä ollaan aiemmin luettu ja julkaisutahti on varmaan sen takia aika tiuha, hehe!”

Athene "No jep! Kirjatiliä ei pidetä hyvinkään todennäköisesti ilman, että pitää kirjoista. Miten olette löytäneet toisenne, kaksi samanikäistä samankaltaisista kirjoista kiinnostunutta tyyppiä ja onko yhdessä tilin ylläpitäminen vaikeaa?"

Saga&Pihla “Me ollaan siis tunnettu toisemme jo 3. luokasta lähtien, koska päädyttiin sillon samalle luokalle. Sitten huomattiin, että ollaan myös samassa musiikkiopistossa ja soitetaan selloa molemmat ja pikkuhiljaa sitte ystävystyttiin. Myöhemmin joskus 5-6-luokalla huomattiin, että molemmat tykätään lukee ja meillä on aika samanlainen kirjamaku, joten alettiin vinkkaamaan kirjoja -sekä biisejä- toisillemme :) Aluksi tuntui vähän hassulta pitää yhdessä tiliä ja mietittiin miten me nyt julkaistaan ja miten jaetaan ”tehtävät” ja sen sellaista, mutta sitten totuimme ja kaikki alkoi luistaa paremmin ja saatiin julkaistua hyvin yhdessä. Seuraajia on tullut paljon, vaikka ollaan silleen aika vähän aikaa oltu kirjagramissa. Ollaan tosi iloisia ja yllättyneitä siitä, että meillä lukijoita on jo nyt näin paljon! Tän tilin ylläpitäminen on kyllä tosi kivaa, eli hyvä kun ”keksittiin” tää homma! :D"

Athene "Seuraajia ei tule ellei sitä taitoa ja intoa oikeasti ole, miksi olette ansainneetkin niistä jokaisen! Miten päädyitte ylipäätään kirjagramiin ja mistä ajatus oman/yhteisen tilin perustamisesta syntyi?"

Saga&Pihla “Tää idea syntyi tosiaan siitä, kun jaettiin toisillemme kirjavinkkejä, joten sitten ajateltiin, että mehän voitais jakaa muuallakin näitä, että voitais vaikka inspiroida muitakin lukemaan omalla tilillämme. Idea syntyi tosi spontaanisti ja sitten toteutettiin se melkeinpä heti sinä lokakuun 29. päivänä. Ennen tilin perustamista emme tienneet mitään tuosta ihanasta kirjagram -yhteisöstä, ajattelimme vain, että hei, vois perustaa tällasen tilin instagramiin!”

Athene "Aika siistiä. Mistä löydätte luettavia kirjoja ja millainen makunne ylipäätään on?"

Saga&Pihla “Seuraamme hyvin montaa ihanaa kirjatiliä ja saamme muilta tileiltä inspiraatiota ja ideoita, sekä tietysti uusia hyviä kirjavinkkejä. Moni kirja olisi varmaan jäänyt lukematta ilman kirjagramia! Ollaan myös yritetty auttaa pienempiä ja uusia tilejä alkuun sen jälkeen kun itse tuonne päädyttiin :) Meidän kirjamaku koostuu suurimmaksi osaksi nuorten draama-, jännitys-, murha-, ja romantiikkakirjoista. Myös fantasiaa luetaan, mutta jos kirja ei sisällä jännitystä, ei se pääse yleensä luettavaksemme. Toisaalta vaikka kirja ei hirveästi sisältäisi jännitystä, mutta kirjaa on hyvin paljon kehuttu ja se kuulostaa kiinnostavalta, se luultavasti pääsee tbr-listalle.”

Athene “Miten kirjat päätyivät elämäänne? Onko teillä lukemisen lisäksi muita harrastuksia?”

Saga&Pihla “Meille on jo pienestä pitäen luettu kirjoja ja opimmekin jo ennen koulun alkamista lukemaan. Olemme saaneet vuosien mittaan myös lahjaksi paljon kirjoja, joita sitten on ollut kiva lukea. Molemmat harrastamme sellon soittoa sekä tanssia. Sagalla baletti ja Pihlalla showtanssi :)"

Athene "Miten paljon muut läheisenne lukevat? Oletteko esimerkiksi koulussanne poikkeavia harrastuksenne vuoksi?"

Saga&Pihla “Emme ole kovin poikkeavia koulussamme tai lähipiirissämme lukemisen suhteen, sillä kaverimmekin tykkäävät lukea. Vanhempamme ja sukulaisemme tykkäävät lukea myös, mutta heillä ei ole niin paljon aikaa lukea kuin meillä.”

Athene "Mitä ajattelette nuorten suhtautumisesta lukemiseen? Onko suhtautuminen lähtökohtaisesti vastaanottavainen vai kieltäytyvä? Entä opettajanne?"

Saga&Pihla “Mielestämme nuoret lukevat aivan liian vähän. Sori jos kuulostetaan joltain motkottavilta aikusilta, mutta se on totuus. Osittain siksi me perustettiinkin tää tili, että saataisiin nuoria innostumaan lukemisesta ja saataisiin myös kertoa miten ihmeellinen ja upea on kirjojen maailma :) Meidän opettajista suurin osa kannustaa kyllä lukemiseen ja pitää sitä hyvin positiivisena asiana ja siksi meillä varmaan niin hieno koulukirjasto onkin!”

Athene "Hei ihan mahtavaa, että ootte löytäneet kirjaihmisiä ympärillenne! Mun itseni on aina ollut aika vaikea löytää ketään, kuka jakaisi ajatukset lukemisesta ja sen hyödyistä. Onko lukuharrastus muuten vaikuttanut koulunkäyntiinne ja muuhun elämäänne? Onko se esimerkiksi nopeuttanut lukemista, helpottanut vieraiden kielien ja äidinkielen opiskelua, kehittänyt kielioppia tai laajentanut maailmankuvaanne?”

Saga&Pihla “Koulunkäynti on lukemiseen vaikuttanut esim. siinä mielessä, että etäkoulussa ehdittiin lukea enemmän ja toisinpäin. Koulunkäyntiin lukeminen on vaikuttanut ainakin siten, että taidamme olla yksiä luokan parhaita äidinkielessä :D Tietysti kun niin paljon luemme, meistä on kehittynyt myös todella nopeita lukijoita! :) Vieraiden kielien opiskelua lukeminen ei toistaiseksi ole kehittänyt, sillä olemme lukeneet vain suomenkielisiä kirjoja. Uskomme kyllä, että joskus myöhemmin tulemme kokeilemaan lukemista jollakin eri kielellä, molemmat kun suomen lisäksi osaa jonkin verran kolmea muuta eri kieltä!”

Athene "Millaiseksi koette suomikirjagramin hengen? Onko se monipuolinen, lämmin, eristäytyvä..? Onko ilmapiiri hyvä ja vastaanottava? Saatteko postauksiinne palautetta - millaista ja miltä se tuntuu?”

Saga&Pihla “Suomen kirjagram-yhteisön henki on meidän mielestä ihana. Lämmin ja vastaanottavainen, hyvin positiivinen ja kannustava! Olemme myös saaneet lukemattomia ihania kommentteja kuviimme, kiitos niistä! Julkaisemmekin aika usein (tai ainakin yritämme) koska meillä on ihan hirveästi kirjoja joista haluamme kertoa! :D Sen takia olemme myös aika aktiivisia tilillämme.”

Athene "Haluaisitteko sanoa vielä jotain lukijoille? Kerrottehan vielä vapaamuotoisesti tilistänne!”

Saga&Pihla “No voitaisiin sanoa vaikkapa että kirjavinkkejä saa aina tulla kertomaan vaikka direen ja jos toivoisit meidän lukevan jonkun kirjan, josta haluat arvostelun, sano vain, ollaan kyllä aika aktiivisia! Muistakaa myös lukea ja kannattaa joskus kokeilla sellaista aihealuetta mitä et yleensä lue, voit löytää vaikka uuden suosikkikirjasi!”

Athene “Hei ihan mahtavaa! Mua itseäni kiinnostaisi kuulla teidän mielipide näistä Holly Blackin Spiderwickin kronikoista, kun on itsellä vielä lukulistalla. Kiitos aivan älyttömästi Saga ja Pihla, että tulitte tänne haastateltavaksi! Ottakaahan haltuun aktiivinen _kirjavinkkaajat_ Instagram-tili, se on julkinen, eli näkyy netissä ilman tiliäkin klikkaamalla sinistä linkkiä!
   Aivan mahtavia kuvia ja loistavia arvosteluja monipuolisesti eri kirjoista. Hyvää kevättä ja kohti kesää!”

Saga&Pihla “Kiitos tosi paljon, että kutsuitte meidät tänne! Nyt me sanotaan hei hei teille kaikille ihanille lukijoille! Hyvää keväänjatkoa!”

KisuMisuXDD on “kirjallinen podcast.” Kirjailija, vapaa-ajan kirjoittaja, lukija, bloggaaja, kirjojen ystävä: Ota meihin yhteyttä päästäksesi mukaan anonyymina, nimimerkillä tai nimellä!

-AtheneGirl
12.5.21.

AtheneGirl haastattelee - ArtemisGirl : Merenneitojen olemassaolo on täysin mahdollista

   AtheneGirl : “Tervetuloa Artemis! Tänään on siis minun vuoroni pommittaa sinua erittäin kimuranteilla ja luovilla kysymyksillä. Käsiteltävänämme aiheena on tosiaan merenneidot, joihin olet kuulemani mukaan perehtynyt. Voisiko niitä tosiaan olla ja millainen heidän biologiansa mahdollisesti olisi - tai on -, näihin kysymyksiin haemme vastauksia sinulta”, selittää kaiken hengittämättä välissä ja puhaltaa nyt ilman ulos.
   ArtemisGirl : työntää hiuksiansa korvansa taakse ja aloittaa säteilevästi hymyillen: ”Kiitos. Olen tosiaankin miettinyt merenneitojen mahdollista biologiaa perin pohjin, koska eräänä kauniina päivänä tajusin, ettei missään merenneidoista kertovassa viihteessä kerrota niiden anatomiasta yhtään mitään!"
   AtheneGirl : “Aloitetaanpas siis ulkomuodosta. Jokaisella on osuutensa jossain vaiheessa evoluutiota, ja mehän olemme tunnetusti peräisin apinoista. Miten merenneidoilla voi olla samankaltainen ylävartalo, kuin ihmisillä? Tarkoitan, että miten heille on kehittynyt kädet, niska ja pää?”
   ArtemisGirl : ristii jalkansa ja painautuu syvemmälle tuoliin. ”Niin, yritän selittää tämän nyt mahdollisimman selkeästi ja lyhyesti. Kun maailma oli vielä kehityksensä puolitiessä, ja elämä alkoi vasta nousta meriltä maalle, sattui niin, että joukko ameeboja ajautui jonkinlaiseen suureen vedenalaiseen ja ilmataskun omaavaan luolastoon. Nämä ameebat sitten alkoivat pikkuhiljaa kehittyä hieman suuremmiksi, kalantapaisiksi otuksisksi, jotka alkoivat sitten syömään ravintoa luolaston seiniltä. Pikkuhiljaa, kun kaikki ravinto oli syöty vedenrajasta, alkoivat ameebat syömään sitä vesirajan yläpuolelta - tietenkin". Kohottautuu tuolissaan, ja asettaa taas jalkansa maahan. "Ameebakaloille kehittyi ensin pienet kynnet, jotta ne pystyivät jotenkuten kurottautumaan sen rajan yli syömään. Sitten kynsien määrä ja koko kasvoivat suuremmiksi, jotta ameebakala pystyi kiipeämään luolaston seiniä pitkin. Jossakin kohtaa kehitystä ameebakalasta kehittyi nisäkäs, eli naispuolisille tuli nisät ja niille kehittyi kohtu, jolloin niiden jälkeläisten aivot mahtuivat kehittymään, toisin kuin aikaisemmat lintujen aivot. Lintujen aivot eivät näet mahdu kehittymään munankuorissa. Joka tapauksessa, nisäkkyys ja vedenalaisessa luolastossa kehittyminen olisi mielestäni selittänyt merenneitojen mahdollisen olemassaolon".
   AtheneGirl : “Miten luonnehtisit merenneitojen silmiä? Veden alla on tietenkin hämärää, tuntemamme ihmissilmä ei syvällä näe ilman sukellusvaloja”
   ArtemisGirl : ”Sanoisin, että merenneitojen silmät olisivat aika hurjan näköiset, ja muistuttaisivat hieman kissansilmiä. Ne olisivat ihmissilmän kokoisia. Voisi olla myös toki mahdollista, että merenneidon käsissä tai silmissä olisi joitakin pimeässä hohtavia ominaisuuksia".
   AtheneGirl : “Ovatko merenneidot meidän kokoisiamme?”
   ArtemisGirl : ”Kyllä", vastaa epäröimättä ja hörppää kahvia.
   AtheneGirl : “Mitenkäs alapuoli? Eri kalalajeilla on toki eri asioihin jalostuneet pyrstöt, millainen merenneidon on, ja mihin se on erikoistunut? Pakenemiseen, maastoutumiseen, onko siinä puolustautumismahdollisuuksia?”
   ArtemisGirl : ”Merenneidon pyrstö olisi, tai on, erikoistunut ehdottomasti maastoutumiseen ja pakenemiseen, sillä muuten merenneidot olisivat jo kuolleet sukupuuttoon aikoja sitten. Arvelen, että merenneidon pyrtössä ja no... koko kehossa olisi kyky maastoutua kuten kameleontit”.
   AtheneGirl : “Onko olemassa erirotuisia merenneitoja? Tarkoitan siis tummia, vaaleita... eri ihonvärejä”.
   ArtemisGirl : ”Vaikea sanoa, sillä jos merenneidolla olisi kyky maastoutua, kuten kameleontit, niin niillä olisi todennäköisesti maastoutumiseen kykeneviä suomuja myös ylävartalossa. Kumminkin, jos merenneidoilla olisi samanlainen iho kuin ihmisillä, - kuten elokuvissa ja sarjoissa - olisi iho todennäköisesti hyvin ruskettunut, tai tumma".
   AtheneGirl : “Entä kuinka moneen sävyyn pyrstö ja hiukset voivat kaartua? Vaikuttaako elinympäristö tähän?” järjestää muistikortit samaan linjaan.
   ArtemisGirl : ”Hmm…”, työntää hiuksiansa korvansa taakse. ”No, onhan kalojakin erivärisiä, tosin nisäkkäät ovat usein harmaita tai ruskeita, mutta kiinnostavan ja taianomaisemman kirjan ja elokuvan saisi, jos merenneidon pyrstö olisi värikäs", kohauttaa olkiaan. "Ja jos pyrstö olisi värikäs, ja ympäristö vaikuttaisi pyrstön väriin, niin sanoisin että kylmillä alueilla, missä ei ole mitään koralliriuttoja, olisi pyrstö yksivärinen, eikä kovinkaan kirkas. Ja sitten lämpimillä alueilla päinvastoin".
   AtheneGirl : “Hmm... mielenkiintoista! Siirtyisimmekö seuraavaksi geeneihin ja sukuun?”
   ArtemisGirl : ”Selvä, odotas”, juo lisää kahvia, ja asettautuu tuoliinsa mukavasti.
   AtheneGirl : “Elikkäs", ristii jalkansa, ja katsoo haastavasti ArtemisGirliä. ”Merenneito on jotain kaukaista sukua meille ihmisille, olenko väärässä?”
   ArtemisGirl : ”Öm… Nyt on kyllä pakko myöntää, etten ole miettinyt tuota asiaa yhtään”, peittää punastuksensa juomalla kahvia.
   AtheneGirl : “Ei se mitään, nyt tulee ehkä minua eniten kiehtova kysymys: onko merenneidoilla miehiä ja naisia? Miten nämä kaksi erottaa, onko merenneidoilla sukupuolihormoneja, vai onko kyseessä pelkkä ulkonäkö, tai rinnat?”
   ArtemisGirl : ”Totta kai merenneidoilla on miehiä ja naisia! Eli vissiin merimiekkosia? Merimiehillä ja -neidoilla on hyvin samankaltaiset sukuelimet kuin ihmisillä ja delfiineillä. Eli-", punastuu ja hieroo kädellä otsaansa ”- miten tämän nyt sanoisi koko perheen puheohjelmassa? Siis on sukupuolihormoneja, ja miehen sukupuolielimet ovat siellä missä ihmisenkin, mutta ovat rakenteeltaan kuin delfiinin. Tämä siis tarkoittaa sitä, että sukupuolielin on pieni ja hyvin huomaamaton".
   AtheneGirl : Nyökyttelee silmät hieman sirrillään. “Entä miten lisääntyminen tapahtuu? Kaikissa näkemissäni kuvissa merenneidoilla on navat, mikä tietääkseni merkitsee, että eliö on nisäkäs. Onko tämä totta? Jos ei, muistuttaako merenneitojen lisääntyminen enemmän kasvien vai kalojen hedelmöitymistä?"
   ArtemisGirl : ”Kyllä, merenneito on nisäkäs ja lisääntyminen tapahtuu nisäkkään tavoin".
   AtheneGirl : “Selvä”, mutisee reippaasti. Kurkkaa erittäin vaivihkaa sylissään lepääviä siistillä käsialalla kirjoitettuja muistikortteja ja toteaa: “Siinä olikin kaikki tästä, siirtykäämme seuraavaan aihepiiriin, joka on siis asuinalueet, levinneisyys ja sopeutuminen”.
   ArtemisGirl : ”Selvä", juo kahvia nyt erittäin punastuneena, mutta vaaleten.
   AtheneGirl : “Seuraava kysymykseni on yksinkertainen, mutta tärkeä. Mistä merenneidot ovat kotoisin ja mihin ne ovat levinneet?”
   ArtemisGirl : ”Merenneidot ovat teoriani mukaan kotoisin joltakin tuliperäiseltä maa-alueelta, kuten Galápagossaarilta ja Islannista".
   AtheneGirl : “Ovatko merenneidot syvän vai matalan veden olentoja? Entä suolaisen vai makean?”
   ArtemisGirl : ”Merenneidot tulevat tietämäni mukaan suolaisista ja syvistä meristä, kun taas najadit tulevat makeista ja matalistakin järvistä ja joista".
   AtheneGirl : “Jos pohjoisella pallonpuoliskolla asuu merenneitoja, onko niiden iho jollakin lailla paksumpaa, entä pyrstön suomut tiiviimpiä? Miten ne kestävät kylmää, ja pärjäävätkö ne jääpinnan alla?”
   ArtemisGirl : ”Juurikin niin! Jotkin erittäin kylmissä ja karuissa oloissa asuvat mahdolliset merenneidot saattavat muistuttaa jo enemmän manaatteja, kuin eteläisellä pallonpuoliskolla asuvat yksilöt. Jotkut näistä siis - mutta joo, arvelisin että pohjoisen merenneidoilla olisi taipumus paksumpiin suomuihin".
   AtheneGirl : “Entä mitä he syövät? Millainen heidän ruuansulatuksensa on, kuluuko kaikki liikkeeseen ja kasvuun, vai tuottavatko heidän kehonsa eritteitä?”
   ArtemisGirl : ”Merenneidot ovat sekasyöjiä".
   AtheneGirl : “Juovatko merenneidot vettä?”
   ArtemisGirl : ”Tämä on todennäköistä".
   AtheneGirl : “Onko merenneidoilla luontaisia vihollisia? Onko ihminen yksi niistä?”
   ArtemisGirl : ”Kyllä. Ihminen on merenneidon luontainen vihollinen, koska kätemme kautta on moni muukin eläin kuollut sukupuuttoon".
   AtheneGirl : huokaisee informaatiotulvan vaaralliselle kauneudelle, on hetken hiljaa ja avaa kohta taas suunsa: ”Ja etiepäin, siirrytään nyt vertailupuoleen. Ovatko merenneidot yhtä kehittyneitä, kuin me?"
   ArtemisGirl : pohtii hetken. "Vaikea sanoa, sillä äsken kertomani evoluutioteoria, on hyvin erilainen kuin ihmisellä. En oikeastaan usko".
   AtheneGirl : “Miksi emme ole saaneet luotettavia havaintoja merenneidoista? Suurin osa niistä kertovista tiedoista on saduissa ja mytologioissa, ennen vanhaan niihin, tai niiden kaltaisiin olentoihin uskottiin todella. Eivätkö ne halua näyttäytyä?”
   ArtemisGirl : ”Teoriani mukaan merenneito on hyvin arka. Tai siis merenneidon pitäisi olla erittäin arka, jos ne olisivat selvinneet tähän päivään asti. Voi myös olla, että entiset, vanhaiset havainnot ovat tosia, silloin ne eivät ehkä olleet vielä yhtä herkkiä".
   AtheneGirl : “Kysymykseni loppuvat nyt tähän. Haluaisitko vielä kertoa jotain?”
   ArtemisGirl : ”Itse asiassa kyllä. Selvitin nimittäin, että miten tai missä merenneito odottaa vauvaa! Päädyin johtopäätökseen, että merenneidon kohtu sijaitsee pyrstössä, jotta se pystyy silti liikkumaan hyvin, vaikka olisikin raskaana. Ajattelin myös, että pyrstö paksuuntuisi ja levenisi vauvan kasvun mukaan, ja samoin suomut.
   AtheneGirl : “Upeaa! Eiköhän tämä ollut sitten tässä. Kiitos vaivannäöstäsi tiedonhankinnassa, tämä oli oikein avartavaa! Kiitos haastattelusta!"
   ArtemisGirl : ”Kiitos haastattelusta, ja hyvästä kahvista!”

Sunnuntaina 26. huhtikuuta 2020

ArtemisGirl haastattelee - AtheneGirl : Ääni- ja e-kirjat

   ArtemisGirl : "Athene, asesiskoni, olet juuri tehnyt avartavan tutkimuksen ääni- ja e-kirjoista. Nyt sinulla on mahdollisuus kertoa meille muille kirjojen ystäville kokemuksistasi. Oletko valmis kysymysten sarjatuleen?"
   AtheneGirl : "Antaa palaa!"
   ArtemisGirl : "Selvä, täältä tulee. Hyvä lukija, valmistaudu henkisesti siihen, että pian kumotaan ääni- ja e-kirjoihin liittyneitä ennakkoluuloja ja odotuksia" sipaisee kurittoman ruskean hiussuortuvan korvansa taakse ja aloittaa: "Pystytkö kumoamaan TV:stä tutun äänikirjoja myyvän lausahduksen, kuin että: 'Voit lukea korvillasi'?"
   AtheneGirl : "No aivan takuulla! Tämä lausahdus, korvilla lukeminen on äärimmäisen vaikeaselkoinen ja outo. Antaa ainakin itselleni sellaisen turhan kirjaimellisen mielikuvan, että silmien tulisi olla korvissa. Tosiasiassahan äänikirjojen kuuntelu on rentouttavaa tarinan kuuntelua, eikä siihen tarvitse samanlaista keskittymistä, tai mikä mielestäni parasta, valaistusta, kuin fyysisen kirjan lukemiseen. Oikeastaan näitä kahta tapaa uppoutua tarinaan ei voida edes verrata tällaisilla sanaleikeillä" kohentaa asentoaan ja hymyilee hurmaavaa hammashymyään.
   ArtemisGirl : "Entä pitääkö paikkaansa se, että äänikirjoja voi kuunnella: 'Missä ja milloin tahansa'?"
   AtheneGirl : Pohtii hetken aikaa. "Oikeastaan ei. Toisin kuin fyysinen kirja, äänikirjan kuunteleminen vaatii usein netin, hiljaisen, mahdollisimman taustameluttoman paikan, sekä tietysti eri tavalla aikaa. Ainakaan itse käyttämässäni ilmaisessa kirjastojen Ellibs-ääni- ja e-kirja-sovelluksessa ei pysty jättämään kirjanmerkkiä keskelle lukua, vaan on joko kuunneltava se loppuun, tai muistettava minuutit ja sekunnit. Toki esimerkiksi väsyneenä on huomattavasti mukavampi kuunnella, kuin lukea, joten iltaisin äänikirjojen kuuntelu kannattaa!"
   ArtemisGirl : "Selvä. Mitä mieltä olit lukijan äänestä? Entä miten se vaikutti kuuntelemiseesi?"
   AtheneGirl : Vastaa miettimättä: "Lukijan, tässä tapauksessa Anni Kajoksen, ääni oli ihana, rauhallinen ja tyyni. Ennen äänikirjan kuuntelemista pohdin, onkohan niissä jonkinlaista taustamusiikkia, tai voimistuuko lukijan ääni jännittävissä action-kohtauksissa. Vastaus oli ei, mikä oli mielestäni hyvä. Puhe oli koko ajan tasaista ja selkeää, jännittävissä kohtauksissa ei näkynyt voimakkuuseroja, vaikkakin havaitsin ihanan vaarallisen sävyn lukijan äänessä. Oli selvää, ettei minulle puhunut mikään botti, vaan inhimillinen ihminen, joka on ainakin lähes yhtä täpinöissään tapahtumista, kuin minä, vaikka hän lukeekin hitaasti ja rauhassa"
   ArtemisGirl : "Aivan. Seuraavaksi käsittelemme e-kirjoja. Athene, miten e-kirja oli rakennettu? Tarkoitan siis sitä, että kääntelitkö ikäänkuin virtuaalisia sivuja lukemisen ohella, vai miten kirja eteni?"
   AtheneGirl : "Hmm... Jos ollaan rehellisiä, virtuaalikirjan rakenne oli aika samanlainen, kuin fyysisenkin. Luvut olivat samalla tavalla näkyvissä, samoin tekijänoikeudet ja alkutekstit". Tyttö kohdistaa katseensa vaaleaksi maalattuun kattoon hetkeksi ja pohtii, miten selittäisi sivujen toimintaa. "Ellibsissä sivuja pystyi joko vetämään alhaalla olevassa palkissa eteenpäin, tai - mikä oli huomattavasti helpompaa - pystyin pyyhkäisemään vasemmalle, ja seuraava sivu työntyi esiin ilman sen kummempia animaatioita"
   ArtemisGirl : "Miten kirjanmerkin asettelu toimi?
   AtheneGirl : "Kirjanmerkit" Athene toistaa ja ristii kätensä rennosti rinnalle. "Ne olivat ehkä tylsin juttu. Kun lukeminen alkoi väsyttää, piti vain klikata ruudun yläreunassa nököttävää viisikulmaista kirjanmerkin kuvaa, ja poistua sovelluksesta. Seuraavaksi palatessasi sinun piti siirtyä kirjaan ja hakea Kirjanmerkit-osiosta kohta, johon jäit. Välillä tämä ei toiminut ja jouduin selaamaan pitkään ennen, kuin löysin oikean sivun"
   ArtemisGirl : Vilkaisee pientä muistikorttia nopeasti. "Entä sattuiko päähäsi tai silmiisi missään vaiheessa lukemista?"
   AtheneGirl : "Jep. Tekstiä pystyi toki suurentamaan, mutta siltikin pienen fontin lukeminen sinivaloa säteilevästä pienestä iPhonesta oli pahaksi. Kauaa en voinut lukea, ja  lisääntynyt etätehtävien teko älylaitteilla sai minut haluamaan pois laitteen ääreltä. Vajaan puolen tunnin lukeminen alkoi jopa tylsistyttää nopeammin, ja ajatukset lähtivät jatkuvasti harhailemaan, kun kaikki viestit ja ilmoitukset ponnahtivat puhelimen yläreunasta päin näköä"
   ArtemisGirl : "Selvä. Kiitos oikein paljon haastattelusta ja hyvää pääsiäistä!"
   AtheneGirl : "Hyvää pääsiäistä!"

Sunnuntaina 12.4.2020.